29. touko, 2014

Taitelijaelämää

Välillä tietokirjailijakin uppoutuu täydellisesti kirjan tekemiseen. Silloin luomistyö on parhaassa iskussa, kun tukka seisoo päässä, leuka näyttää mustalta asfalttimassalta ja vaimo huomauttaa töistä tullessaan, että voisit laittaa housut jalkaan.  Vielä kun yö ja päivä sekoittuvat yhdeksi aletaan päästä täydelliseen olotilaan. Sitä minä en tiedä, onko siinä mitään järkeä, mutta pitääkö elämässä olla järkeä. Minä en terävöitä luomistyötä punkulla, enkä valkkarilla. Yritän johtaa luomistyötä aivan selvin päin. Jos olisin elänyt kuten Henri Toulouse-Lautrec, Amedeo Modiigliani Maurice Utrillo tai Paul Gauguin olisin varmasti jo Montmartren viinköynnösten alla lepäämässä. Se sijaan herkkyyttä ja elämänkokemusta saattaisi olla enemmän. Taidan kuitenkin pysyä tässä pienessä kolossani ja lestissäni.