Ruokablogi

26. touko, 2015

Vaikka pidänkin paljon sushista pyrin välttämään mahdollisimman paljon tonnikalaa. Aina kuitenkaan tarjoilijatkaan ei tiedä ravintoloissa mitä kalaa tarjolla on. Tonnikala on hieno raaka-aine, mutta aivan liian ylikalastettu. Maapallon tonnikalakannat eivät tule kestämään nykyistä kalastusta. Sen kilohita parhaimmista yksilöitä on saattanut olla yli 700  puntaa kilolta. Vuonna 2011 maksettiin Tokion Tsukiji marketin huutokaupassa 257 000 puntaa yhdestä tonnikalasta. Ei siis mikään ihme, että kalastajat pyydystävät tonnikalan sukupuuton partaalle. Isosilmätonnikala, tonnikala, sinievätonnikala ja keltäevätonnikala ovat kaikki jo huolestuttavan uhanalaisia.

Suomen tonnikalan käytöllä ei ole mitää merkitystä maailman tonnikalan käytössä. Uskon kuitenkin, että jokainen pienikin puro on tärkeä pyrkimyksissä tonnikalakantojen säilyttämiselle. Tonnikalaa ei ole saatu edes Cites-listalle sillä suurimmat pyyntivaltiot estävät lajin suojelemisen. Vähän sama asia, kuin meillä saimaannorpan, saimaannieriän ja järvilohen suojeleminen. Kuitenkaan lohta ja tonnikala pyrin vättämään mahdollisimman paljon omissa ruokaympyröissä. Suomen järvet ja meret ovat täynnä käyttökelpoisa kaloja. Suositaan mielummin niitä.

Kuva Inverno Dreaming.

17. touko, 2015

Nahattomia haukifileitä 4 pientä

2 prk smetanaa

suolaa ja mustapippuria

Lado fileet vuokaan ja ripottele päälle suolaa ja mustapippuria. Peitä fileet smetanalla. Paista 175 asteen uunissa noin 30 min.

Tarjoile perunoiden ja tuoreiden vihannesten kanssa. Helppoa ja hyvää!

8. huhti, 2015

Välillä kalaruuissa pitää miettiä kalojen taloudellissuutta ja ekologisuutta. Se mikä maistuu hyvältä ei ole luultavasti taloudellisin vaihtoehto. Lohta, ankeriasta ja tonnikalaa pyrin välttämään mahdollisimman pitkälle. Kuitenkin jouluna tulee syötyä luomulohta ja kesällä ainakin muutaman kerran omaa pyytämää lohta, jos sitä on onnistunut saamaan. Vaikka Suomen tonnikalan kulutus ei maailmaa pelasta, yritän välttää sitä mahdollisimman paljon. Kuitenkin joskus Sushi-lajitelmassa saattaa sitä olla tarjolla tietämättä.

Oma taludellisuus lista voisi näyttää tätä niiden suomalaisten kalojen osalta joita pääasiassa tulee syötyä vuoden aikana. 1 Muikku, 2 Ahven 3 Hauki, 4 Siika, 5 Silakka, 6 Särki, 7 Sei ja Turska, 8 Kuha, 9 Harjus, Rautu 10 Lohi.

 

Muikku on noussut vuodessa suosikkikalakseni. Kala on vielä kohtuuhintainen, sitä on järvissä riittävästi ja ruokana se on todella monipuolinen. Sitä voi paistaa, savustaa, halstrata, tehdä muikkukukkoa, uunissa, sopassa, padassa, leivittää, sopii myös hyvin pastaan ja pitsaan.

 

Pienenä kalastin ja söin muikkua niin paljon, että melkein kyllästyin. Järvelle oli lähdettävä aikaisin aamulla ja monesti reissu kesti iltaan. Avovesikaudella sitä piti tehdä jokaisena päivänä. Siitä on hyviä muistoja ja huonoja muistoja. Päähän ovat syöpyneet ne kerrat, kun muikun asemasta pohjaverkot olivat täynnä kiiskiä tai pientä ahventa. Hienoja olivat ne aamut jolloin järvi lepäsi aivan tyynenä ja lokit vahtivat pintaverkon kohoja. Jossain vaiheessa unohdin muikun, mutta olen löytänyt sen uudelleen. Muikkupasta tai pizza on aivan loistavaa ja sitä pitää kokeilla ehdottomasti eri versioina. Voi kumpa pienet ravintolat löytäisivät tämän hienon raaka-aineen valikoimaansa. Usein ostamme muikkuja kilon ja laitamme puolet pakkaseen. Savustetut muikut valmistuvat nopasti Opa-savustimessa. Ylijääneet muikut maistuvat viikolla hyvältä leivän päällä. Yhtään kalaa ei jää hukkaan. Tämä on suomalaisten puhdasta kultaa.

 

Entä sitten kansalliskalamme ahven. Se on lähes yhtä monipuolinen, kuin muikku. ennen arvostin isoja ahvenia. Nykyisin ne pääsevät takaisin kasvaamaan ja pienemmät menee ruuaksi. Juuri pyydettynä ahventa on mukava fileroida. Kesällä ahventa tulee kalastettua soutamalla jigeillä ja pienillä vaapuilla. Loistava padassa tai paistettuna.

 

Syön myös mieleeläni haukea, vaikka sekin on usein parjattu kala. Hauessa on usein mukana enakkoluuloloa. Sitä pahempi, mitä pohjaisemmaksi mennään. Luultavasti siihen on syynä se, että kalalla on maksettu aikoinan veroja Ruotsiin. Haukea pitää osata käsitellä oikein, niin siitä saa ruodot pois. Lihamylly on oiva välinen hauen kanssa. Miten hyviä kalapihvejä saa hauesta tehtyä vaikka hampurilaisiin. Ja varmasti terveellisimpiä.

 

Joku voi ihmetellä miksi kuhan on niin kaukana listalla. Siksi, että se on kaupoissa jo ylihinnoiteltua ja hinta tuntuu vieläkin nousevan. Itse pyydystettynä se on Helsingin lähivesillä ylikalastettua silppua, jota pitää mittailla koko ajan, jotta ylämittaisia kaloja löytyisi. Tosin heinäkuussa sen kalastus jigillä tai vaapulla on leppoisaa puuhaa. Tulevaisuudessa keskimitta onneksi kasvaa.

 

Jokainen voi miettiä omaa kalojen kulutustaan ja miten sitä voisi muuttaa taloudellisemmaksi. Särki on yksi kala, jonka käyttö lisääntyy koko ajan ja sitä on yllin kyllin vesistöissämme.

 

 

 

8. maalis, 2015

Muikkuja

pestoa

tuorepastaa

juustoraastetta

Näistä syntyy helppo ruoka. Savusta muikut ja perkaa lämpimänä. Keitä tuorepasta ja lämmitä

pesto paistinpannulla. Kokoa annos: pastaa, lämmintä pestoa, muikut ja juustoraastetta päälle. Helppoa ja hyvää!

1. maalis, 2015

2-4 kpl kuhafileitä

6 rkl voita

1 rkl sitruunamehua

50 g sieniä

1/2 sipuli

1/2 tl suolaa

1/4 tl pippuria

Sekoita sulatettu voi, sitruunamehu, suola ja pippuri syvässä lautasessa.

Kostuta kuhafileet sekoituksessa ja aseta ne matalaan uunivuokaan.

Asettele viipaloiduit sienet ja silputtu sipuli kalojen päälle. Kaada ylimääräinen voiseos pinnalle.

Paista 180 asteessa uunissa noin 15-20 min tai kunnes kala on valmis.

Resepti: www.reseptivihko.net