Lohiportaat

21. heinä, 2016

Urheilukalastajat Suomen puolella odottavat ihmeissään Tenon uutta sääntöä vuodelle 2017. Sen myötä yöaurinko jäisi venekalastajalle entiseksi muistoksi. Turistikalastaja saisi soutaa vain 07.00-19.00 välisenä aikana. Luultavasti joku kädetön ja soututaidoton valtion virkamies haluaa joen tyhjemmäksi, kun paikallinen soutaa herraa. Lohensuojelu ymmärretään, mutta tehdäänkö osa säännöksistä vain mielijohteisesti, sitä sopii kysyä? Onko kukaan Suomen virkamiehistä käynyt tytkimassa lohoenkalstusta merellä Tenon edessä ja vuonossa? Tuskinpa. Siellä pienin määrä ostaa tukussa Tanan lohta taitaa olla 500 kg. Suomalainen virkamies uskoo tilastoja. Kuitenkin lohen vähyyteen on varmasti syypää norjalainen kassikasvatus ja meripyynti, kuin suomalainen urheilukalastaja. Lohikasvattamoiden kalatäit tappavat pieniä lohensmoltteja kasapäin. Sen norjalaiset unohtavat mainita dokumenteissaan. He kehuvat päästeetöntä kaivaostoimintaa ja maataloutta. Uskokoon joka tahtoo. On surullista katsoa, kun suomalaiset raijaavat kassilohta rajan yli. Ainakaan minä en sitä suostu syömään omassa kotitaloudessani. Norjalaiselle kassilohelle voisi lätkäistä kunnon rajatullit, koska Norja ei ole EU maa. 

 

 

Uskon, että kohta kansanedustajat saavat vastaanottaa uuden sukupolven karvalakkilähetystön, jos saan käyttää vanhaa termiä, kun Kemijoen puolestapuhujat valtasivat aikoinaan ministeriön Helsingissä. Onko noita uusia kalastusaikoja mietitty ministeriössä. Porukka kalastaa joella pävän ja palaa tuville. Kaikki kaupat ja palvelut ovat kiinni. Nekin rahat pyörisivät kivasti kunnassa. Onko oikein, että venekkalastajalta viedään viisi tuntia pois ja pakotettan unohtamaan ne illat, kun joki esittelee kaikkia Tikkurilan värikartan värejä. Herrat päätätvät mitä päättävät, mutta ensi syntyy kansanliike Lappilaisten kesken. Kyllä mökkikylä yrittäjä tarvitsee tuloja, kun on mökkeihin satsannut. Sitä ei vann puusilmäinen suomalainen valtionvirkamies ymmärrä. Vuonossa ja merellä jatkuu meripyynti norjalaisten kesken samassa mittakaavassa. Norjalaiset kiittävät, kun suomalainen virkamies käveli liukumiinaan.

Kuvassa ehkä minun viimeisen iltasoudun värikatta Lohirannassa Tenossa. Kävin ensi kertaa Tenolla vuonna 1967.

 

21. huhti, 2016

Tänään on juhlapäivä Korkeakoskella. Tänään pitäisi vesi virrata ensi kertaa Korkeakosken lohiportaita pitkin. Toivotaan, että portaat ovat sen kaiken arvoiset ja vaelluskalat vimpa, lohi taimen, nahkiainen, ankerias, säynävä ja muut kalat pystyvät nousemaan vaativan nousun. Ainakin minä laitan kaikki peukut pystyyn sille. Oli aikakin Korkeakosken saada omat lohiportaat. Tulevat vuodet näyttävät niiden toimivuuden. Toivottavasti Ahvenkoski saa myös tulevaisuudessa lohiportaat. Kymijoella on valtavasti potenttiaalia vaelluskalojen suhteen. On vihdoinkin aika haudata vakavat virheet maamme kalastuspolituiikassa ja antaa kaloille mahdollisuus nousta jokiin kutemaan. Olemme oikealla tiellä. Kiitos teille, jotka olette työllänne mahdollistaneet tämän. Nyt lippu salkoon Kymillä.

Kuva: FolsomNatural.

12. joulu, 2015

Tenon kalastussopimus uudistuu 2017. Ensi vuosi mennään vielä vanhoilla säännöillä. Vielä ei tiedetä, ovatko nyt julkaistut tiedot lopullisia. Kuitenkin näyttää siltä, että kalastusta säännöstellään huomattavasti enemmän. Jos kaikki tehdään vilpittömästi kalakantojen puolesta, niin se on ok. Oli tilanne mikä tahansa, nin aion ottaa rauhallisesti. Menen ihan fiiliksen pohjalta. Jos ei tunnu hyvältä, niin jään etelään. Mutta aika näyttää.

Eniten urheilukalastajia hämmästyttää se, että venekalastaja saavat luultavasti kalastaa vain 07.00-19.00 välisenä aikana. Eli kaikki yökalastusaika jää pois. Muuna aikana pitää olla mukana paikallinen soutaja. Niitä paikallisia soutajia ei vain riitä kaikille. Oli halua tai ei. Kaikessa pitää muistaa, ettei lohenkalastusta edes olisi, ellei Tenojoki olisi rajajoki. Suomi ehti valjastaa Paatsojen Petsamossa ennen sotia. Paikka oli lohenkalastuksen Eldorado. Kuitenkin padot vain ilmestyivät jokeen. Paikasta saatiin mahtavia kaloja ja urheilukalastajia kävi Englannista asti. Samoin olisi käynyt patojen suhteen myös Tenojoella. Kuitenkin tulevaisuudessa rannalta kalastajat saavat kalastaa 17 tuntia. Se vähän hiertää, että pitää rannalla istuskella. Ei pääse enää näkemään joelta käsin iltaauringon valon leikkiä. Odotetetaan loppullisia sääntöjä ja muodostetaan mielipide rauhallisesti niiden puitteissa. Perhoja sidotaan, kuten tähänkin asti. Tänäkin aamuna tuli sidottua jo 3 kpl, vaikka kello on vasta 7:57.

 

19. syys, 2015

Kalaporrasrintamalla kuuluu sekä hyvää, että huonoa. Helsingissä museovirasto ja kaupunginjohtaja Jussi Pajunen pyrkii panemaan rattaita padon purulle Vanhankaupunginkoskella. Vapaa Vanhankaupunginkoski ei ole siis kaikkien etu. Erikoisinta asiassa on se, ettei padon rakentamiseen ole koskaan aikoinaan annettu lupaa. Lupa annettiin vain yhdelle myllynkivelle. Ruma muuri on siis tärkeämpää, kuin vapaa uljas koski, jonka rannalle koko Helsinki on perustettu. Onneksi Berllinin muuria ei rakennettu aikoinaan Suomeen, sillä meillä olisi varmasti se vieläkin pystyssä. Meillä museoviraston työntekijät olisivat muurin seinässä ketjuilla kiinni. Miten monta noukusukalaa pitää Vanhakaupunginkosken padon seinään loukkaantua? Paikalla voi käydä syksyllä katsomassa miten taimenet yrittävät paikalla nousta ylöspäin, samalla vaurioituen. Se on todella surullista katsottavaa.

Kemijoella ei uutta kalaporrasta ole mennyt ylöspäin montakaan lohta kesänaikana. Portaissa ei taida olla vieläkään kunnolla vettä. Sen sijaan padon edusta on kuhissut lohta ja taimenta. Niinnpä nuotalla on nostettu lähes tuhat lohta ja siirretty tankkiautolla jokea ylöspäin. Olisihan siinä se kalaporraskin.

Oulun kalaportaissa on tänä kesänä ollut paremmin menijöitä ylöspäin. Vähän ahdastahan kaloilla kapeassa rännissä on, mutta parempi sekin kuin ei mitään.

Sokeri pohjalla. Hallitus on budjetissa varannut rahaa paremmiin, kuin vuosiin. Odotettavissa siis on, että ainakin joku kalaporras projekti saa tuulta alleen. Sehän saa aina hymyn urheilukalastajan huulille.

Kuva: Taulu vapaasta Mustionjoesta. Magnus von Wright 1864, Vesiputous Mustio. Amos Andersonin taidemuseo.

8. huhti, 2015

Tänään alkaa eduskuntavaalien ennakkoäänestys. Muistakaa äänestää kalateiden rakentamiseen positiivisesti suhtautuvia ehdokkaita. Tiedättehän myös puolueet, jotka ovat vielä muistojen yössä näissä asioissa.

Eilen 7.4. tehtiin kaksi suotuisaa päätöstä kalateiden puolesta. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi eilen esityksen kalateiden rakentamisesta Helsingin energiayhtiöiden omistamiin voimaloihin. Myös Kiskonjoen kalatiesopimus allekirjoitettiin eilen. Kaksi erilaista jokea. Mikä valtava potentiaali Kymijoella onkaan. Vanhasta likaviemäristä on puhdistumisen jälkeen syntynyt todellinen helmi. Miten paljon hienoja koskipaikkoja joessa onkaan vaelluskaloille kutea. Kalastusmatkailua, yrittämistä, luontomatkailua. Kiskonjoki on monelle tuntematon. Kuitenkin Pohjanlahdesta lähtevä joki vapautuessaan mahdollistaa vaelluskalojen nousun aina Karkkilaan saakka.

 

Viime vaalikaudella koimme ennennäkemättömän kalastuskeskustelun vaelluskaloista ja kalojen suojelusta. Ministeri Petteri Orpo teki valtavn työ uudessa kalastuslaissa, jonka Keskusta, RKP ja Perussuomalaiset yrittivät voimakkaasti torpata. Pelko seuraavsta vaalikaudesta on aiheellinen, sillä maatalusministeriön portaita saattaa nousta Keskustan Sirkka-Liisa Anttila minkkipuuhkassaan. Ei kaikkia Orponkaan puolueen jäseneniä voi parhaallla mahdollisella tavalla kiittää kalatieasioissa. Kuitenkin Orpo kannattaisi äänestää ehdottomasti jatkokaudelle. Hyvä puhe seminaarissa maaliskuussa messukeskuksessa aiheesta.

 

Hyvää työtä kalatieasiossa ovat tehneet ainakin Riku Eskelinen, Eero Heinäluoma. Pekka Haavisto, Emma Kari. Lasse Männistö, Jukka Relander, Pertti Salolainen, Johanna Sumuvuori ja Antero Vartia. Moni muukin on ollut näin vaalien alla aloitteellinen, mutta en ole aivan varma heidän vilpittömyydestään, jos he ilmestyvät Nopeantoiminnan joukkoihin vain muutama päivä vaalien alla.

 

Kuitenkaan kalatiet eivät yksin pelasta vaelluskaloja. Jos kalateissä ei juoksuteta tarpeeksi vettä eivät kalat nouse niitä pitkin. Sain eräältä blogin lukijalta hyvän vihjeen. Ei kalateiden vedenjuoksutusta voisi sitoa EU direktiiviin. Vähimmäistaso mikä pitäisi aina juoksuttaa kalateissä, jotta vaelluskalat pystyisivät nousemaan niitä pitkin. Seuraavalla vaalikaudella odotamme Vanhankaupunginkosken padon purkamista. Pato, jota koskaan ei olisi saanut lupien puolesta rakentaa. Lupa on annettu vain kahdelle myllynkivelle. Saisimme kosken, jonka juurelle Helsinki on aikoinaan syntynyt. Koskea olisi valttikortti myös maailmalle.

                   Kalamiehet muistakaa äänestää oikein