17. maalis, 2014

Jokerit

Eilen molemmat helsinkiläiset jääkiekkojoukkueet lähtivät telmimään kesälomille. Molempien joukkueiden esitykset olivat todella ponnettomia ja kaukana menneiden vuosien loistosta. No onneksi tuli loppu kaudelle, ettei tarvitse katsoa moista räpellystä. Tosin minua harmitti vain Jokereiden tappio. Olenhan ollut heidän kannattajansa vuosikymmeniä. Joskus aikoja sitten suosikkijoukkue oli HJK. Niin hekin pelasivat joskus lätkää. Oli vanhassa jäähallissa kiihkeitä tunnelmia. Mestaruudestakin pelattiin, mutta sitten seura loppui. Sen jälkeen olen kannattanut Jokereita hyvinä ja huonoina hetkinä. Matka jatkuu vaikka tuntuu siltä, että edessä voi olla vain huonoja hetkiä. Olen vain peruskannattaja, mutta kerron miltä minusta tuntuu.

Vaikka menisi kuinka huonosti, niin koskaan ei mene niin huonosti, että kannattaisin joukkuetta nimeltä HIFK. Sitä toivoisin aina myös Jokereiden pelaajilta. Koskaan ei saisi mennä niin huonosti, että liittyisi seuraan HIFK. Myös heidän pelaajansa eivät saisi liittyä joukkueeseen Jokerit. Siinä sitä vanhanaikaista ajattelua. Sitä ketä kannatetaan, kannatetaan pitkään. Ei olla oman seuran pettureita.

Olisi helppoa sanoa, että kaikki on Hjalliksen vikaa. Niin jos Hjallis olisi diilissä jäsenenä, niin hän olisi kuullut jo kauan sitten  sanat "sä saat potkut". Nyt näin on käynyt vain useille Jokereille valmentajille, jotka ovat vaihtuneet yhtä tiiviisti kuin Hjalliksen naisystävät. En tiedä, onko hänestä tullut samanlainen taakka kuin aikoinaan Mäkisestä Jokereille. En usko, sillä onhan Hjalliksessa ollut  sentään vuosien varrella yritystä. Eihän se ole Hjalliksen vika et sen mopsimainen olemus ja valta kiinnostaa naisia. Eihän siitä saa olla kateellinen. Onhan mies rakentanut sentään kaksi stadionia Stadiin. Se on sentään kova juttu se.

Tuskin löytyy sellaista pelaajaa tai pelaajia, jotka saisivat Jokerit lentoon. Meissä kaikissa on vikaa kannattajissa, organisaatiossa ja pelaajissa. Tärkeää olisi saada sykettä Hartwall Areenaan. Olen ollut useamman vuoden jo sitä mieltä, että jos Areenalle ei saada enemmän sykettä, niin Jokerit ei tule koskaan pärjäämään. Toinen oli tämä Horse Show. Tuloja tulee, mutta joukkueen peliohjelma menee aivan sekaisin pitkäksi aikaa. Onneksi nyt Horse Show palaa vanhaan jäähalliin.

Hjalliksen pitäisi palkata joku, joka saisi sykettä katsomoon. Palkatut rummunsoittajat eri puolille katsomoa. Tyhjille alariveille lippuja junnuille. Uskon, että viime vuonnakin Lukko olisi voitettu, jos tunnelmaa olisi ollut enemmän katsomossa. Peruskannattajat vihelsivät omilleen katsomossa. Tulihan sekin koettua ja vielä pudotuspeleissä. En ole ennen moista nähnyt.

Varmaankin olisi Areenallekin pitänyt rakentaa seisomokatsomo. Ääntä olisi ollut paljon enemmän. Ei nosta pukuherroista oli huutamaan kannustushuutoja, kuin silloin kun peli luistaa. Tappion hetkillä ollaan ravintolassa kittaamassa punaviiniä. Yksi suuri kämmäys oli kun kannatuslakanat meni kieltoon. Ei ole enää Helsingin Lipputehtaan lakana liehunut maalien kunniaksi. Eikö jollain ilveellä paloturvallista lakanaa olisi voinut tehdä korkeasta hinnasta huolimatta. Oli se hienoa, kun lakana hulmusi ja aaltoili jatkuvasti katsomossa maalien kunniaksi.

Myös penkkien sininen väri on syvältä. Joka kerta televisiosta katsottaessa näyttää siltä että halli on tyhjä, kuin siniset penkkien alarivit huutavat tyhjyyttään. Mustat penkit loisivat enemmän salaperäisyyttä.

Muistan kuinka jäähallissa huudettiin Jokereita niin, että ääni oli maassa. Tytärkin sai Tepsin kannattajilta viisi markkaa omien hyvästä kannustuksesta. Ei lähde samalla lailla uudessa hallissa. Myös  viime vuosien kannustus laulut ovat hanurista. En ymmärrä laulua joukkue itä- Helsingistä. MInun muistaakseni joukkue on Töölöstä Helsingin kantakaupungista. En ymmärrä myös laulua Vi hatar IFK. Viha on liian voimakas ilmaisu. Emme pidä, mutta emme vihaa. Pitäisi ottaa takaisin vanhat yksinkertaiset kannustushuudot. Niissä oli todellista voimaa. Melu oli korvia huumaava. Siinä oli kotijoukkueen helppo pelata. Nyt ne on kevyttä kauraa. Tunnelma on vähän sama, kuin jääpallo-ottelussa. Draivia pitää saada lisää, että syke nousee. Muuten ei kunnian kukko laula.

Myös joukkueen omia kasvatteja ja pelaajia olisi pitänyt kohdella vuosien varrella paremmin. Nytkin Törmänen valmentaa ensi vuonna muuta seuraa. Ensin on toimittu, sitten ajateltu. Ollaan menetetty monta lahjakasta lupausta ja perusikonia. Enemmän pitäisi käyttää aikaa Me-hengen luomiseen. Sillä sitä tulosta syntyy, eikä nimekkäillä kalliilla pelaajilla. Me-henki pitää ilmetä muustakin, kuin mainoksista.

Nyt Jokereiden matka jatkuu kohti tuntematonta. Vaasan Sport tulee liigaan takaoven kautta. Paikallispelit on ensi vuonna Vaasan Sport-IFK. En tiedä tulevasta, muta omia ei jätetä, niin kauan kuin seura on olemassa. Kuitenkaan pelkillä huippupelaajilla ei Jokereiden ongelmia varmasti ratkota. Tänäkin vuonna oli hyviä yksilöitä, mutta joukkueena surkea. Nyt on vain yritettävä palata juurille. Vaikeaa se Siperian tundralta on, mutta sitä on vain yritettävä.  Joku sanoi, ettei Jokereita jää kaipaamaan kukaan. Väärin, ainakin minä jään kaipaamaan sitä vanhaa kunnon Jokeria. Tunteella.