16. touko, 2014

Madetta

Joukkueet vetävät viimeisiä harjoituksia ennen Kalamaratonia. Liikkeissä käy tasainen suhina, kun kilpailijat ostavat toukkia ja muita ihmeaineita. Vaimot huomaavat kotona, että sähkövempaimista on hävinneet patterit otsalamppua varten.  Viimeiset palaverit ennen suurta päivää. Kohta on lähtölaukauksen aika.

Huhut kertovat, että madetta on noussut harjoituksissa. Miten tuokin kala oli niin monta vuotta pimennossa. Ennen tätä vuotta muistaakseni vain yksi made on noussut rannalle. Sekin luultavasti vahinkokalana valkoisella jigillä kuhankalastuksen yhteydessä. Miten se ankerias? Onko sukkahousuissa houkuttimena sian verta ja kalanpaloja? Onko houkutuspussi jo hankittu? Olisi sekin kala syytä saada kohta kisakaloihin mukaan.

Kuvassa myös esimerkki siitä, miten yönkin voi ottaa rauhallisesti. Pukkaat vain kaveria kylkeen: Pena hälärit soi, se on sun vuoro nostaa se karppi ylös. Jos aika tulee pitkäksi, niin aina voi syödä boilareita. Kuitenkaan naisiin ei kannata lähteä yöllä. Niinkin on kisoja hävitty vuosien varrella.

Aamulla savu nousi korvista, kun kaveri oli tunnin myöhässä sovitusta. Kai ne hampaat piti pestä.