12. heinä, 2014

Kesäpäivä

Talvellakin elämä on mukavaa. Ei kuitenkaan niin mukavaa, kuin kesällä. Eilen oli taas kaikki kohdillaan. Kesäpäivä, jota voi muistella talvella. Ohjelmassa piti olla vain kuvausta, mutta päivä kätki sisällensä yllätyksiä. Kävimme kuvaamassa tavaraa. Kuvaus oli helppo, koska luonnonvalo oli hyvä ja tasainen. Kuvaus sujui ongelmitta ja nopeasti. Tämän jälkeen vierailimme kaverin mökillä. Leppoista istuskelua terassilla. Jossain vaiheessa päätimme lähteä lounaalle kaveri, naisväki ja minä. Suuntana oli ravintola Billnäsissä. Yllätykseksi paikka oli suljettu. Niinpä käännyimme pettyneinä pois. Saman tempun teki moni muukin. Niinpä matka jatkui kohti Karjaata, kun nälkäkin jo kaikilla yltyi. Olimme matkalla yhteen ruokapaikkaan, kun kaveri muisti uuden ruokapaikan. Siispä auton nokka osoitti sinne.

Paikka oli Lihatarkastamon kauppa Karjaalla. Pienessä tiilirakennuksessa oli kauppa ja Gastropubi.

Alakerrassa lihakauppa ja yläkerrassa ravintola. Hyvä idea. Juuri tällaisilla ideoilla pienet kaupungit nousevat. Muistan hyvin 70-luvun, kun Karjaa oli pystyyn kuollut paikka, jossa ei ollut kuin hikistä käsipalloa. Lihatarkastamon kaupassa liha näytti lihalta. Osa lihasta oli tiskissä ja osa mureutuskaapissa. Kaupassa myytiin myös Tenholan juustoja. Tällä kertaa tyydyimme Gastropubin lounaisiin.

Minä söin leivän omenaglaseeratulla porsaalla, savustettua chilimajoneesia, punasipulipikkelsiä ja salaattia. Jälkkäriksi banaanismoothia. Kaveri söi kermaisen sinisimpukkakeiton ja naisväki salaattia.

Ruoka oli erinomaista ja puhe soljui mukavasti ulkosalla riippukoivujen katveessa. Minä innostun aina suunnittelemattomista päivistä, jolloin löytää uusia asioita.  Osoite on Koulukatu 10 Karjaalla. Suosittelen.

Tämän jälkeen piipahdimme vielä Billnäsin perinne- ja antiikkipäivillä. Monenlaista häkkyrää oli sielläkin myynnissä. Tämä on hyvä asia, sillä keräilyssä pitää olla tarjolla kaikkea. Kapeakatseinen keräilyfilosofia ei enää pure, esineissä pitää olla luonnetta.