7. syys, 2014

Vapriikki

Eilen avattiin Postimuseo Vapriikissa Tampereella. Siellä olin minäkin. Huomasin olevani ensimmäinen museossa vieraillut maksava asiakas.

Olen saanut vuosien varrella Vapriikissa kaikista Suomen museoista toiseksi huonointa palvelua. Toiset amanuenssit ovat olleet hyvinkin ylimielisiä. Siitä huolimatta pitää kehua museota ja sen näyttelyitä. Museossa on tarpeeksi esinetarjontaa museobongarille. Museo haastaa vierailijan tutkimaan museon erilaisia näyttelyitä. Kotiin tullessa sitä oli aivan poikki, mutta kuitenkin vierailija alkaa odottaa jo uutta vierailua. Tämänkaltaista museota kaipaa Helsinkiinkin. Onhan niitä tyhjiä tehdasrakennuksia Helsingissäkin. Lisää tulee koko ajan, kun tehdastuotanto pakenee ulkomaille. Tosin sitä pitää kysyä, tuleeko maa toimeen ilman perusteollisuutta. Mielestäni ei tule. En ota kantaa Guggenheimiin, mutta uskon että Vapriikin tapaiset monipuoliset museot vetäisivät Helsingissä enemmän kävijöitä kuin Guggenheim. Varmasti myös paljon pienemmällä budjetilla.

Postimuseon ensimmäisestä kerroksesta kävelin toiseen kerrokseen ja huomasin olevani Touko Laaksosen näyttelyssä. Katsoin näyttelyn läpi ja tutustuin Toukon herkempiin teoksiin kukkamaalauksiin, paperinukkeihin, univormu fetissiin ja postimerkkikeräilyyn Niin moderni en kuitenkaan ollut, että olisin työntänyt pään pahvisen naamataulun läpi. Olisi ollut todella noloa, kun Postimuseon ensimmäisenä päivänä ylisuurta päätäni olisi irrotettu  nivusista, sahaamalla pahvista. Siinä olisi varmasti ollut hyvä loppukevennys Mtv:lle.

Afroditen valtakunta oli aistikas näyttely. Näyttely oli rakennettu ilmavasti ja suurin osa esineistä oli mielenkiintoisia. Näyttely oli kansainvälistä tasoa. Myös Vapriikin perusnäyttelyt jaksavat aina kiinnostaa minua. On hyvä, että museo esittelee myös työkaluja ja koneita. Sijaitseehan museo Tampellan vanhoissa tiloissa. Sääli, ettei vanhoista tehtaista ole enemmän sisäkuvia tehdashalleista ja työntekijöistä. Ne ovat katoavaa kansanperinnettä ilman suuria muutoksia yritysten rakenteissa.

Minä aion vierailla Vapriikissa usein tulevaissudessakin, kunhan muistan kiertää amanuenssit kaukaa. Hekään eivät tiedä, mitä kaikkia salaisuuksia Tampere kätkee sisälleen