24. joulu, 2011

24.12.2011

 Aavan meren vaahtopäät lyövät rantaan joulun sanomaa,  kalastajan natiseva pursi keikkuu aallon päällä.  Kalat jossain alla. Pieni valo hehkuu ulkosaaristossa vanhan majakan ikkunassa.

Kaukana loistaa kaupunkien valot, joulupukki nyt matkaan käy. Lapset tähtisilmät odottavat joulupukin tuloa. Heillä pukille valmiina jo laulu  on. Odotusta, odotusta kohta se ohi on. Joulupukki kotiin kiitää, lahjat ne silmissä lasten siintää. Iloa, leikkiä, lasten riemua.

Asunnottomat sateen taukoamista toivoo. On heillä kalsean kylmä nyt maan päällä. Hurstin joulu heille hiukan lohtua tuo ja lämpöä suo. Mut voi asunnoissakin yksinäistä olla, kun kukaan  ei käy ja lohtua ei lainkaan näy.

Maaseudun kaukaloissa eläimet heinää syövät, on heilläkin tänään juhlapäivä. Punatulkut ne pihalla isäntäväkeä kiittävät ja lyhdettä syövät. On aika tänään isäntäväen levätä ja joulua viettää.

Yksinäinen vartiosotilas rajalla rauhaa valvoo. Sankarivainajat ovat jo oman osuutensa rauhan ja vapauden eteen tehneet. Valkoiset kynttilät hautumaan täyttää, on heilläkin tänään valoa ja toivoa. Kirkon ovista virsi raikaa, on joulumessu meillä taas kerran,  herran.

Muistamme jouluna kaikkia rakkaitamme, jotka nyt poissa ovat. Läsnä kuitenkin koko ajan. Yhteisistä muistoistamme heitä kiitämme.

Valkea on maa pohjoisessa. Siellä riekon kiepit hangella. Nukkuu riekot alla varvun. Loistaa joulun tähti heillekin ja meillekin.

Joulurauhaa